Olipa kerran hakemisto, joka oli täynnä digikameralla otettuja kuvia. Valitettavasti kuvat olivat järjestään 90 astetta väärässä kulmassa.
Onneksi tarkoitusta varten löytyi komentoriviapua ja aihetta koskeva Commandlinephoto-Mini-HOWTO.
Tästä tiedostosta löytyi tarvittava vinkki: on asennettava Fedoran paketti jhead, minkä jälkeen seuraava skripti hoitaa homman:
-------------------------------------------------------------------------
#!/bin/sh
jhead -cmd "jpegtran -rot 90 &i > &o" $*
-------------------------------------------------------------------------
Tallensin tuon nimellä rotateleft, ja muutin tiedoston ajokelpoiseksi (chmod a+x rotateleft).
Tämän jälkeen lausuin oikeassa hakemistossa: rotateleft * -- ja kas, kaikki kuvat ovat nyt oikeinpäin!
Monday, September 10, 2007
Friday, September 7, 2007
LimeWire
LimeWire on vertaisverkko-ohjelma, joka java-pohjaisena toimii monissa eri käyttöjärjestelmissä -- ainakin periaatteessa.
Linux-version käynnistysskripti on nimittäin viallinen, tiedosto on ilmeisesti tehty jollakin MS-käyttöjärjestelmällä. Skripti on kuitenkin helppo korjata vaikkapa tr-komennon avulla:
$ tr -d '\15\32' < runLime.sh > runLime
Tämän jälkeen tiedosto runLime toimii hyvin (olettaen, että Java on oikein asennettu) kunhan varmistaa, että se on ajokelpoinen:
$ su
# chmod a+x runLime
LimeWire tarvitsee toimiakseen ilmeisesti Sunin oman Javan. Asennusohjeet löytyvät Linux-box-blogista. Huomaa kuitenkin, että ohjeen kohdassa 7 kaksi ensimmäistä riviä pitää kirjoittaa yhdelle riville. Muutoin ohje toimii vaikkapa leikkaamalla & kopioimalla pääteikkunaan.
Linux-version käynnistysskripti on nimittäin viallinen, tiedosto on ilmeisesti tehty jollakin MS-käyttöjärjestelmällä. Skripti on kuitenkin helppo korjata vaikkapa tr-komennon avulla:
$ tr -d '\15\32' < runLime.sh > runLime
Tämän jälkeen tiedosto runLime toimii hyvin (olettaen, että Java on oikein asennettu) kunhan varmistaa, että se on ajokelpoinen:
$ su
# chmod a+x runLime
LimeWire tarvitsee toimiakseen ilmeisesti Sunin oman Javan. Asennusohjeet löytyvät Linux-box-blogista. Huomaa kuitenkin, että ohjeen kohdassa 7 kaksi ensimmäistä riviä pitää kirjoittaa yhdelle riville. Muutoin ohje toimii vaikkapa leikkaamalla & kopioimalla pääteikkunaan.
Tuesday, September 4, 2007
Fedora ja multimedia 2
KDE-Fedoran kanssa multimediaongelmat ratkeavat asentamalla paketti kdemultimedia-extras-nonfree. Ja taas Amarok rokkaa!
Monday, September 3, 2007
Fedora ja CD-ROM
Fedora suostuu liittämään automaagisesti romput vasta komennettuani seuraavaa:
$ su
# /etc/rc.d/init.d/haldaemon start
Kaikenlaista sitä näkeekin...
$ su
# /etc/rc.d/init.d/haldaemon start
Kaikenlaista sitä näkeekin...
Saturday, September 1, 2007
Fedora...
Fedoralla ei näytä olevan ongelmia sen paremmin integroidun grafiikka- kuin äänikorttini kanssa. Yhdysvaltalaiselle jakelulle USA:n patenttilainsäädäntö aiheuttaa ongelmia, eikä Fedora soita sen paremmin mp3- kuin yleisesti käytössä olevia elokuvaformaattejakaan. On syytä vapauttaa tietokone yhdysvaltalaisen lainsäädännön rajoituksista, asummehan Euroopassa.
Ongelma ratkeaa käyttämällä ulkopuolisia pakettivarastoja [3,4,5] ja ohjetiedostoja [1,2]. Varsinkin Eric Raymondin kommentit Yhdysvaltain lainsäädännöstä ja Red Hatin politiikasta ovat lukemisen arvoisia. Seuraavat ohjeet perustuvat Sudheerin artikkeliin [1].
Otetaan Livna-pakettivarasto käyttöön:
$ su
# rpm -ivh http://rpm.livna.org/livna-release-7.rpm
Asennetaan tarvittavat koodekit:
# yum install gstreamer-plugins-ugly
Poistetaan vanha Totem-mediasoitin:
# yum remove totem totem-mozplugin totem-plparser
Asennetaan toimivat mediasoittimet:
# yum install totem-xine totem-xine-mozplugin totem-xine-plparser libdvdcss libdvdnav libdvdplay xine-lib-extras-nonfree rhythmbox.i386 0:0.10.0-8.fc7
Tämän jälkeen Rhytmboxin pitäisi soittaa mp3-tiedostot ja suljettujen videoformaattien avautua Totemilla. Näin kävikin, nyt musiikki soi ja .avi-tiedostot avautuvat Totemilla!
Lähteitä:
[1] Sudheer, "Playing Music and Video in Fedora 7".
[2] Eric S. Raymond, "Fedora Multimedia Installation HOWTO".
Pakettivarastoja:
[3] http://rpm.livna.org/
[4] http://rpmforge.net/
[5] http://macromedia.mplug.org/
Ongelma ratkeaa käyttämällä ulkopuolisia pakettivarastoja [3,4,5] ja ohjetiedostoja [1,2]. Varsinkin Eric Raymondin kommentit Yhdysvaltain lainsäädännöstä ja Red Hatin politiikasta ovat lukemisen arvoisia. Seuraavat ohjeet perustuvat Sudheerin artikkeliin [1].
Otetaan Livna-pakettivarasto käyttöön:
$ su
# rpm -ivh http://rpm.livna.org/livna-release-7.rpm
Asennetaan tarvittavat koodekit:
# yum install gstreamer-plugins-ugly
Poistetaan vanha Totem-mediasoitin:
# yum remove totem totem-mozplugin totem-plparser
Asennetaan toimivat mediasoittimet:
# yum install totem-xine totem-xine-mozplugin totem-xine-plparser libdvdcss libdvdnav libdvdplay xine-lib-extras-nonfree rhythmbox.i386 0:0.10.0-8.fc7
Tämän jälkeen Rhytmboxin pitäisi soittaa mp3-tiedostot ja suljettujen videoformaattien avautua Totemilla. Näin kävikin, nyt musiikki soi ja .avi-tiedostot avautuvat Totemilla!
Lähteitä:
[1] Sudheer, "Playing Music and Video in Fedora 7".
[2] Eric S. Raymond, "Fedora Multimedia Installation HOWTO".
Pakettivarastoja:
[3] http://rpm.livna.org/
[4] http://rpmforge.net/
[5] http://macromedia.mplug.org/
Fedora 7
Kahden viikon pähkäilyn jälkeen pistin kovalevyn vanhat partitiot sileäksi ja asensin uuden järjestelmän. Nyt kokeilun alla on Fedora 7, vaikka CentOS 5.0 (Redhat Enterprise -version klooni) houkuttelikin.
Asennus sujui helposti: partitiointi, näppäimistön ja aikavyöhykkeen valinta, palomuuriin avattavat palvelut (ssh) piti valita. Uusi käynnistys, sen jälkeen tein käyttäjätilit kahdelle käyttäjälle. Nyt menossa päivitysten lataaminen (231 pakettia, 310 megatavua).
Päädyin mahdollisimman yksinkertaiseen järjestelmään partitioiden kanssa:
10 GB / ext3
30 GB /home ext3
1 GB /swap
Olisi ehkä pitänyt tehdä oma /tmp ja kenties /var, mutta työpöytäkäytössä on näin pärjätty tähänkin asti. Kovalevylle jäi vielä 35 gigaa vapaata tilaa. Sinne mahtuu pari muutakin käyttöjärjestelmää (joku linux ja joku BSD) ja vaikka tarvittaessa /tmp ja/tai /var.
Asennus sujui helposti: partitiointi, näppäimistön ja aikavyöhykkeen valinta, palomuuriin avattavat palvelut (ssh) piti valita. Uusi käynnistys, sen jälkeen tein käyttäjätilit kahdelle käyttäjälle. Nyt menossa päivitysten lataaminen (231 pakettia, 310 megatavua).
Päädyin mahdollisimman yksinkertaiseen järjestelmään partitioiden kanssa:
10 GB / ext3
30 GB /home ext3
1 GB /swap
Olisi ehkä pitänyt tehdä oma /tmp ja kenties /var, mutta työpöytäkäytössä on näin pärjätty tähänkin asti. Kovalevylle jäi vielä 35 gigaa vapaata tilaa. Sinne mahtuu pari muutakin käyttöjärjestelmää (joku linux ja joku BSD) ja vaikka tarvittaessa /tmp ja/tai /var.
Wednesday, August 15, 2007
Hyvästi PCLInuxOS
Tuttavuuteni pclosin kanssa jäi lyhytaikaiseksi, tällä hetkellä koekäytössä Kubuntu. Myös Kubuntu on raskaampi kuin tällä hetkellä varsinaisessa käytössä oleva Debian. Kubuntun käydessä noin 80% prosessorin tehosta on joutilaana, Debiania käyttäessäni
noin 96%.
Ero johtuu osaksi käytetystä ikkunointijärjestelmästä, nyky-Gnome vaikuttaa olevan keveämpi kuin KDE. Kun Kubuntussa ottaa KDE:n sijaan käyttöön XFCE:n, pääsee osapuilleen samoihin lukemiin kuin Debian+Gnome -yhdistelmällä.
Tietokoneeni on sentään vain viisi vuotta vanha. Käytössäni ei myöskään ole erillistä grafiikkakorttia. Kyllähän tällä pitää vielä viisi vuotta pärjätä.
noin 96%.
Ero johtuu osaksi käytetystä ikkunointijärjestelmästä, nyky-Gnome vaikuttaa olevan keveämpi kuin KDE. Kun Kubuntussa ottaa KDE:n sijaan käyttöön XFCE:n, pääsee osapuilleen samoihin lukemiin kuin Debian+Gnome -yhdistelmällä.
Tietokoneeni on sentään vain viisi vuotta vanha. Käytössäni ei myöskään ole erillistä grafiikkakorttia. Kyllähän tällä pitää vielä viisi vuotta pärjätä.
Monday, August 13, 2007
PCLinuxOS
Vaikka tarkoitukseni oli kokeilla Mandrivaa, päädyin asentamaan vanhalle Windows-partitiolle itselleni uuden tuttavuuden, PCLinuxOS -järjestelmän.
Ensi kokemukseni ovat kahtalaisia, kaikki laitteet tuntuvat tunnistautuneen oikein ja jopa Yleisradion ohjelmien tekstitys näkyy automaattisesti ilman sen kummempia asetuksia.
Jotain pientä omituisuutta on havaittavissa: suljin Kaffeinen väkivalloin ikkunan nurkasta, ja kdvb-ca -niminen prosessi jää kuitenkin pyörimään. Tätä on kehuttu keveäksi järjestelmäksi, kuitenkin vain 76% prosessoritehosta näyttää jäävän vapaaksi. Perin kummallista.
Ensi kokemukseni ovat kahtalaisia, kaikki laitteet tuntuvat tunnistautuneen oikein ja jopa Yleisradion ohjelmien tekstitys näkyy automaattisesti ilman sen kummempia asetuksia.
Jotain pientä omituisuutta on havaittavissa: suljin Kaffeinen väkivalloin ikkunan nurkasta, ja kdvb-ca -niminen prosessi jää kuitenkin pyörimään. Tätä on kehuttu keveäksi järjestelmäksi, kuitenkin vain 76% prosessoritehosta näyttää jäävän vapaaksi. Perin kummallista.
Wednesday, August 8, 2007
Uusi alku edessä
Kenties olet jo tutustunut esimerkiksi Ubuntu Linuxiin, jota suositellaan nykyään usein käyttöjärjestelmästä kiinnostuneille ihmisille. Ubuntulla on Suomessa aktiivinen käyttäjäkunta, joka ylläpitää Ubuntu-aiheista keskustelupalstaa. Harrastajat ovat myös yhteisvoimin kirjoittaneet Ubuntu tutuksi -opaskirjan, joka on mainio johdatus käyttöjärjestelmän työpöytäkäyttöön. Aktiivinen yhteisö tekeekin Ubuntusta hyvän valinnan.
OpenSUSE on toinen hyvä valinta. Myös SUSE:n käyttäjillä on suomenkielinen keskustelupalsta, josta löytyy apua ongelmien yllättäessä. Kuten Ubuntu, myös SUSE on käyttäjäystävällinen järjestelmä. Pitkään kehitetty SUSE on kenties viimeistellympi kuin Ubuntu.
Englantia taitavalle käyttäjälle mikä tahansa muukin valinta on hyvä.
Uusi Mikrobitti totesi, että "Linux-jakeluista on melko vaikea valita suosikkia, sillä pinnan alla erot ovat pienen pieniä." Olen samaa mieltä: oma suosikkini on vaihdellut vuosittain käyttötarpeesta riippuen ja olen kuuden viime vuoden aikana käyttänyt työpöydälläni lähes kaikkia tärkeimpiä jakeluita.
Oikeastaan minulla ei ole mitään varsinaista syytä asentaa itselleni uutta järjestelmää: Debian on toiminut jo pari vuotta mainiosti. On kuitenkin tullut aika siivota kovalevyä; nyt on tilaisuus myös kokeilla jotakin uutta.
Viime yönä hain koneelleni Mandriva 2007 -asennusromput. Toivottavasti Mandrivan suomennos on parantunut viime kerrasta.
OpenSUSE on toinen hyvä valinta. Myös SUSE:n käyttäjillä on suomenkielinen keskustelupalsta, josta löytyy apua ongelmien yllättäessä. Kuten Ubuntu, myös SUSE on käyttäjäystävällinen järjestelmä. Pitkään kehitetty SUSE on kenties viimeistellympi kuin Ubuntu.
Englantia taitavalle käyttäjälle mikä tahansa muukin valinta on hyvä.
Uusi Mikrobitti totesi, että "Linux-jakeluista on melko vaikea valita suosikkia, sillä pinnan alla erot ovat pienen pieniä." Olen samaa mieltä: oma suosikkini on vaihdellut vuosittain käyttötarpeesta riippuen ja olen kuuden viime vuoden aikana käyttänyt työpöydälläni lähes kaikkia tärkeimpiä jakeluita.
Oikeastaan minulla ei ole mitään varsinaista syytä asentaa itselleni uutta järjestelmää: Debian on toiminut jo pari vuotta mainiosti. On kuitenkin tullut aika siivota kovalevyä; nyt on tilaisuus myös kokeilla jotakin uutta.
Viime yönä hain koneelleni Mandriva 2007 -asennusromput. Toivottavasti Mandrivan suomennos on parantunut viime kerrasta.
Monday, August 6, 2007
Koodia avaamassa
Avoimella koodilla ei ole tekemistä Dan Brownin eikä Leonardo da Vincin kanssa. Sen sijaan täällä käsitellään tietokoneohjelmistoja, jotka ovat vapaasti saatavilla, joita saa kopioida laillisesti, levittää eteenpäin ja muuttaa mielensä mukaisesti.
Olet varmasti tutustunutkin jo avoimen koodin ohjelmistoihin ilman että olet huomannut asiassa mitään salaperäistä. Kenties et edes tiennyt, että esimerkiksi Mozilla Firefox on vapaa ja avoin ohjelmisto. Monet maksulliset tietokoneohjelmat voikin korvata hyvin vapailla ohjelmistoilla.
Kaikki "ilmaiset" ohjelmistot eivät välttämättä ole vapaita ja avoimia. Ne eivät ehkä ole edes oikeasti ilmaisia, vaan mainosrahoitteisia. Niiden rakenne voi olla suljettu: ne ovat kuin autoja, joiden konepeltiä et saa auki. Moni käytetyn auton ostaja haluaa nähdä autonsa konepellin alta, vaikka ei moottoreista mitään ymmärtäisikään. Samoin koskee monia tietokoneen omistajia. Minäkin haluan avata ohjelmistojeni "konepellin", vaikka en paljastuneesta näystä paljoa ymmärtäisikään.
Minulla on oikeus siihen.
Linux puolestaan on kokonainen vapaa käyttöjärjestelmä. Se koostuu Linux-nimisestä käyttöjärjestelmän ytimestä ja tuhansista muista vapaista ja avoimista ohjelmista. Monet näistä ohjelmista on käännetty myös Windows-järjestelmässä ja Applen OS X-käyttöjärjestelmässä toimiviksi.
Kenties olet jo tutustunut esimerkiksi jonkun tietokonelehden mukana tulleeseen Ubuntu Linuxiin. Kenties uskaltauduit asentamaan sen kokeilumielessä. Ehkä haluat oppia tuntemaan järjestelmän paremmin?
Olet varmasti tutustunutkin jo avoimen koodin ohjelmistoihin ilman että olet huomannut asiassa mitään salaperäistä. Kenties et edes tiennyt, että esimerkiksi Mozilla Firefox on vapaa ja avoin ohjelmisto. Monet maksulliset tietokoneohjelmat voikin korvata hyvin vapailla ohjelmistoilla.
Kaikki "ilmaiset" ohjelmistot eivät välttämättä ole vapaita ja avoimia. Ne eivät ehkä ole edes oikeasti ilmaisia, vaan mainosrahoitteisia. Niiden rakenne voi olla suljettu: ne ovat kuin autoja, joiden konepeltiä et saa auki. Moni käytetyn auton ostaja haluaa nähdä autonsa konepellin alta, vaikka ei moottoreista mitään ymmärtäisikään. Samoin koskee monia tietokoneen omistajia. Minäkin haluan avata ohjelmistojeni "konepellin", vaikka en paljastuneesta näystä paljoa ymmärtäisikään.
Minulla on oikeus siihen.
Linux puolestaan on kokonainen vapaa käyttöjärjestelmä. Se koostuu Linux-nimisestä käyttöjärjestelmän ytimestä ja tuhansista muista vapaista ja avoimista ohjelmista. Monet näistä ohjelmista on käännetty myös Windows-järjestelmässä ja Applen OS X-käyttöjärjestelmässä toimiviksi.
Kenties olet jo tutustunut esimerkiksi jonkun tietokonelehden mukana tulleeseen Ubuntu Linuxiin. Kenties uskaltauduit asentamaan sen kokeilumielessä. Ehkä haluat oppia tuntemaan järjestelmän paremmin?
Subscribe to:
Posts (Atom)